Repen MH 14.7.

On tämä joskus yhtä juhlaa tämä koiraharrastus, kuten kun kello soi 4.30 ja viideltä oltiin jo Repen kanssa matkalla kohti Pomarkkua ja MH-kuvausta. Perillä oltiin aikamoisten rallireittien jälkeen hyvissä ajoin, ja Repe oli toisena päivän kuvattavista.

Kuvaajina Carina Timberg ja Anne Kuivinen, testinohjaajana Tiina Janka.

TÄÄLLÄ Repen profiili.
Ja tässä video:

Kovasti otti pieni mies kuormaa kuvauksen aikana, ja laukaukset menikin sitten sen piikkiin. Repe ei ole arjessa osoittanut minkäänlaista äänialttiutta, ei reagoi ukkoseen, ilotulitukseen eikä ampumiseen. Mielestäni tuo 5 oli aika kova tuomio (toki kuvaajat ei tiedä sen arjesta mitään), ei Repe mihinkään yrittänyt paeta ja luulen että reaktio olisi pienentynyt jos olisi ammuttu enemmän kuin 2 kertaa. Enemmän reaktio oli sellainen "vieläkö sieltä jotain tulee", kun oli niin kovasti jo säikytelty ennen ampumista. Mutta heikkoon hermorakenteeseenhan tuo enemmän viittaa kuin puhtaaseen laukausalttiuteen.
Haalari oli ehkä kauheinta mitä Repe on ikinä nähnyt, pelästyi sitä tosi pahasti eikä mennyt katsomaan ennen kuin haalari oli laskettu maahan.

Mielestäni Humpan ja Repen taistelutahdon eron huomaa tässä selvästi, Humpalla sitä on ja vaikka hermo meinaa pettää, niin se taistelutahdolla porskuttaa vaikeista tilanteista läpi. Repellä taistelu on selkeästi heikompi, eikä sillä oikein meinaa riittää palikoita millä mennä haasteista eteenpäin. Hyvä muistutus siis siitä, miksi taistelutahto on niin olennainen ominaisuus harrastuskoiralle, ettei se liity pelkkään leikkimiseen ja palkkaukseen vaan niin moneen muuhunkin tilanteeseen.

Arkihan Repellä on onneksi helppoa, Humppa menee edeltä ja hoitelee asiat sen puolesta, ja jos ei Humppa niin ainakin äiti sitten auttaa :). Arjessa se on ihanan helppo koira, bortsuksi rauhallinen ja todella kiltti, ja eiköhän sillä meidän tarpeisiin riitä potkua harrastuskoiranakin.