Tänä vuonna piti matkustaa kauas sanoakseen talvelle heipat, meidän perhe meni aina Leville saakka. Siellä vietettiin mukava viikko sukuloinnin ja hiihtourheilun parissa.
Matkaan lähdettiin junalla, kyseessä siis Humpan toka ja Repen eka junamatka, eikä me ihmisetkään olla junassa vuosiin matkustettu. Auto lastattiin junan kyytiin ja matkattiin makuuvaunussa Kolariin. Vähän jännitti miten me metsäläiset pärjätään ihmisten ilmoilla, mutta varsin hienosti osattiin käyttäytyä kaikki neljä.
Pojat odottelee junaa Pasilassa
Junan lähtiessä liikkeelle Reiska meni nukkumaan punkan alle ja pysyttelikin siellä lähes koko matkan. Humpalla oli vähän vaikeampaa, yölläkin se istui ja ihmetteli junan kolinoita ja heilumista. Muutaman kerran pidettiin pikku pissatauko, ja aamulla vasta itse muistin että Humppa menee "nukkumaan" -sanasta sängyn alle, harmi etten hoksannut sille aiemmin kertoa että junassa kannattaisi nukkua. Mutta kaikenkaikkiaan oikein oiva keino matkustamiseen koirienkin kanssa, jos haluaa välttyä hurjalta ajomatkalta.
Humpan klyyvari
Perille päästyämme lähdettiin suksimaan eka hiihtolenkki ja otettiin koiratkin mukaan. Ladun alussa huomattiin että toinen vetovyö oli kotona, mutta kikkakolmosilla selvittiin ihan hyvin. Koirat taisi olla matkasta aika väsyneitä, eikä oikein jaksaneet vetämiseen panostaa, molemmilla siis kyseessä ensimmäinen lenkki suksien edessä ikinä.
Reiska vetää, edellä Niko ja Humppa
Loman edetessä Humppa pääsi jutun juoneen todella hienosti kiinni. Osasin kyllä arvellakin että vetohiihto voisi olla Humpan juttu, ja oikeassa olin. Viimeisellä hiihtolenkillä Humppa veti ekat 7km kuin vanha tekijä, itse seisoskelin perässä suksien päällä ja lykin muutaman kerran sauvoilla vauhtia, ylämäetkin pääsi koiran kanssa mukavasti tasatyönnöillä ylös. Tästä saadaan vielä Humpan senioripäiville hyvä harrastus, kunhan vaan tulisi lumitalvia taas eteläänkin. Humppa on kaikenkaikkiaan ollut tänä talvena huomattavasti aiempaa paremmassa ja vetreämmässä kunnossa. En tiedä sitten johtuuko liikunnan hienoisesta lisäämisestä, paremmasta ruokavaliosta (nykyään pojilla ruokana Hussen lohi-riisi sekä raaka liha ja luut), leudommista keleistä vai siitä että rankempien lenkkien jälkeen on pidetty BoT:tia päällä.
Repe
Repe sitten... No kyllä sekin meidät yllätti käyttäytymällä ihan siivosti ja juoksemalla kiltisti edessä, mutta onhan se Humppaan verrattuna sellainen hyttynen. Kyllä se periaatteessa kai vähän vetääkin tai liina ainakin väliin kiristyy, mutta eipä sitä paljoa huomaa. Mutta pääasia ettei saanut mitään kauhukohtauksia eikä pahasti possuillut muutenkaan.
Meillä Nikon kanssa oli oikein mukava loma siltäkin osin, että sukulaislapset ottivat koirien aamulenkitysvuorot itselleen. Humppaa ei oikein lasten taluteltavaksi voi antaa mutta Repe sopii siihen hommaan oikein hyvin. Ja loppuviikosta Humppa taisi huomata, että rapsutuksia saa paljon enemmän olemalla vähän mukavampi, ja istui jo ihan kiltisti lasten rapsuteltavana. Hiihtolenkkien ansiosta koirat olivat mukavan väsyneitä ja rauhallisia ja tyytyivät eloonsa mökin kellarikerroksessa kun ihmiset majailivat ylempänä. Ei ole meidän koirat paljoa tuollaisia yli 15km juoksulenkkejä ennen tehneet :).
Lapista ajeltiin sitten alaspäin kahdessa osassa ja oltiin välissä mökillä yksi yö. Siellä olikin mahtavan aurinkoinen ja lämmin päivä, ja järvi aukeni kovaa vauhtia. Istuskelin ulkona kahvikupin kanssa ja aloin odotella kesää :).