Tuuraaja tokoilemassa

Sirken tokojen kakkossettiin lähtikin Humppa, Repe kakisteli kurkkuaan kovasti päivällä, ja päätin että varamies pääseekin areenalle. Oli tosi hyvä valinta (mietin jo aiemmin koiran vaihtoa kun Humpan kanssa kaikenlaista probleemaa on), saatiin mainioita vinkkejä näihin meidän vaikeisiin uusiin liikkeisiin. Ja jotenkin niin mukavaa olla Humpan kanssa liikkeellä, onhan se vähän omanlainen mutta kuitenkin niin luottopeli <3.

Ekana tehtiin kakeja. Humpan tekniikka on nyt sellainen että se kelpaa mulle, mutta en ole itse kyennyt välimatkaa kasvattamaan yhtään, heti jos yritän vähänkään kauemmas Humppa liikkuu eteenpäin, eli on siis ihan liian kiinni mussa. Takapalkkaa Humpalla on käytetty lähes pelkästään. Nyt tehtiinkin niin että palkka taakse, suoraan välimatka 10 metriin, ensin pari kertaa vapautus suoraan maasta palkalle ja sitten kokeilu seisomaan, ja heti jo kun koira lähtee nousemaan, vapautus palkalle. Ja kas, aika hienoa ja mikä parasta, se ylimääräinen sähellys jäi ja Humppa kuunteli hyvin käskyt. Toinen kokeilu niin että jätin koiran seisomaan, ensin taas pari vapautusta suoraan palkalle, sitten istu ja palkka. Se toimi vasta toisella käskyllä mutta toimi kuitenkin. Mielenkiintoinen tyyli, ettei liikkeitä tehdäkään millään lyhyillä etäisyyksillä vaan suoraan vaan koko matkalta, tätä tehtiin niin kaukoissa, tunnareissa kuin ruudussa.
Toisena liikkeenä ruutu. Ruudusta on tullut Humpalle tosi mieluinen liike, ja nytkin se teki ihan mallikkaasti. Epäilin tosin, ettei se oikeasti osaa katsoa ruutumerkkejä vaan juoksee vaan sinne missä olettaa kosketusalustan olevan, testattiin siirtämällä ruutua 3m eteenpäin ja niin meni Humppis lankaan :D. Juoksi siis suoraan ruudun taakse. Eli treenataan siirtymät kuntoon ruudun edestä, takaa ja sivuilta lyhyeltä matkalta. Ruutua me ei olla treenattu juuri yhtään joten siihen nähden se on kuitenkin varsin hyvässä vaiheessa.

Humbe ruudussa, kuva: Kaisa

Tokalla rundilla tehtiin tunnaria. Tiistaina treeneissä tehtiin liikkurin kanssa, ja Humppa juoksi kaksi kertaa suoraan, haistelematta omalle ja toi sen. Heräsi epäily että nappaa tuurilla vaan jotain, joten nyt testattiin ja näinhän se oli.
Humppa on tähän asti tehnyt aika helppoja tunnareita, voimakkaasti hajustettuja kapuloita ja lyhyttä välimatkaa, ja nyt vaikeutettiin molemmat kerralla. No ei haistellut yhtään, ryntäsi kapuloille ja toi jotain. Lopulta isosti auttamalla ja laittamalla nameja kapuloille saatiin se haistelemaan ja tuomaan lopulta oma, mutta tämä kyllä vaatii treeniä. Alkuopetus on periaatteessa ollut ok, mutta nyt Humppa on tajunnut että kas, tämä olikin NOUTO, ja vauhtia ja kierroksia on vähän liikaa. Mutta varmasti toistoilla ja onnistuneilla treeneillä tämä selätetään.
Varsin hyvää treeniä Humpukalle, ja tykkäsin kyllä Sirken ajatuksista!

Eilen käytiin eka kertaa tässä meidän lähellä treenaavan tolleriporukan treeneissä, ja wau, onpa kivaa! Kivat ihmiset treenaa lähellä, valaistulla kentällä ja kaikkine välineineen joten eiköhän me siellä tässä syksyn mittaan treenailla.

 

Molemmille pojille on myös varovaisia kisatavotteita talvelle, katsotaan nyt miten jaksetaan tahkota ja miten hommat etenee. Humpalle on myös rallytokokalenteri ollut katselussa.

Tämän postauksen kuvat (ylintä lukuunottamatta) otettu Repestä 13.7., kuvaaja Linda Fröberg

Niin ja Repen kakistelu loppui heti kun olimme lähteneet ajamaan treeneihin, eli taisi vaan lintsata. Siltä löytyi hännästä puolikas takiainen, joten veikkaukseni on että on sitä yrittänyt irrottaa ja samalla nyhtänyt tupon karvoja kurkkuun.

Repen MH 14.7.

On tämä joskus yhtä juhlaa tämä koiraharrastus, kuten kun kello soi 4.30 ja viideltä oltiin jo Repen kanssa matkalla kohti Pomarkkua ja MH-kuvausta. Perillä oltiin aikamoisten rallireittien jälkeen hyvissä ajoin, ja Repe oli toisena päivän kuvattavista.

Kuvaajina Carina Timberg ja Anne Kuivinen, testinohjaajana Tiina Janka.

TÄÄLLÄ Repen profiili.
Ja tässä video:

Kovasti otti pieni mies kuormaa kuvauksen aikana, ja laukaukset menikin sitten sen piikkiin. Repe ei ole arjessa osoittanut minkäänlaista äänialttiutta, ei reagoi ukkoseen, ilotulitukseen eikä ampumiseen. Mielestäni tuo 5 oli aika kova tuomio (toki kuvaajat ei tiedä sen arjesta mitään), ei Repe mihinkään yrittänyt paeta ja luulen että reaktio olisi pienentynyt jos olisi ammuttu enemmän kuin 2 kertaa. Enemmän reaktio oli sellainen "vieläkö sieltä jotain tulee", kun oli niin kovasti jo säikytelty ennen ampumista. Mutta heikkoon hermorakenteeseenhan tuo enemmän viittaa kuin puhtaaseen laukausalttiuteen.
Haalari oli ehkä kauheinta mitä Repe on ikinä nähnyt, pelästyi sitä tosi pahasti eikä mennyt katsomaan ennen kuin haalari oli laskettu maahan.

Mielestäni Humpan ja Repen taistelutahdon eron huomaa tässä selvästi, Humpalla sitä on ja vaikka hermo meinaa pettää, niin se taistelutahdolla porskuttaa vaikeista tilanteista läpi. Repellä taistelu on selkeästi heikompi, eikä sillä oikein meinaa riittää palikoita millä mennä haasteista eteenpäin. Hyvä muistutus siis siitä, miksi taistelutahto on niin olennainen ominaisuus harrastuskoiralle, ettei se liity pelkkään leikkimiseen ja palkkaukseen vaan niin moneen muuhunkin tilanteeseen.

Arkihan Repellä on onneksi helppoa, Humppa menee edeltä ja hoitelee asiat sen puolesta, ja jos ei Humppa niin ainakin äiti sitten auttaa :). Arjessa se on ihanan helppo koira, bortsuksi rauhallinen ja todella kiltti, ja eiköhän sillä meidän tarpeisiin riitä potkua harrastuskoiranakin.

Sirken tokot

Käytiin omalla porukalla tokottelemassa, mukana Kaisan kasvatteja sekä minä ja Repe, ja pyydettiin Sirke kouluttamaan.

Repen kanssa tehtiin Sirkelle seuraamista, noutoa sekä liikkeestä seisomista. Repe on mökkeilystä ja Käämin viihdyttämisestä vieläkin vähän väsyneen oloinen, enkä tiedä onko se päässyt emäntänsä lomarytmiin, jolloin makkarin ovi ei aukea ennen kahtatoista.
Oltiin ekana vuorossa ja Repe oli kyllä tosi lahna. Katseli muita koiria ja hohhaili, käveli noutokapulalle...

Kuva: Suvi Nousiainen

Saatiin kuitenkin ihan hyviä vinkkejä. Noudossa panostetaan hyvään pitoon. Pitotreeneissä kapulan otto koiran kuonon alapuolelta, jolloin joutuu oikeasti pitämään kapulaa hampailla. Lisäksi kapulan + palkan arvoa pitää nostaa, palkan olla sellainen että koira oikeasti tavoittelee sitä, ja tietää että se on tulossa. Eli aktiivisuutta kapulaa kohtaan.
Seuraamisessa pitää itse miettiä mitä haluaa (kontaktia, paikkaa, mitä?) ja sitten vaatia se. Nyt mulla on tapana helpottaa heti kun koira tekee virheen, Sirke taas neuvoi tekemään juuri päinvastoin eli jos tekee virheen, vaaditaan vähän enemmän ja sitten iso palkka. Eli saadaan koira yrittämään enemmän. Nyt Repe tietää että palkka tulee vähän vähemmälläkin, ja sitähän se osaa käyttää. Eli ihan oikeasti pitäisi vaatia jotain siltä pikku-pikku-pennulta...
Stoppiin treenattiin tekniikkaa, ja valkeni itsellekin miten pitää palkata, että stoppi olisi oikeasti napakka, ja että koira pysähtyisi takapainoisesti. Nopeita stoppeja ja seisomassa pysymistä pitäisi treenata erikseen. Eli stopit niin että suoraan käskystä lentävä palkka. pysymistä taas todella mustavalkoisesti, että yksikään tassu ei saa liikkua.

kuva: Kaisa

Hiukan ärsyttäväähän se on, että koirasta riippumatta koulutusten anti tuntuu olevan se, että ole itse selkeämpi, periaatteessa liikkeet on ihan oikein opetettu mutta ohjaaja on niin epäselvä, ettei koira(t) lainkaan tiedä mitä niiltä vaaditaan, ja mitä ohjaaja milloinkin haluaa. Huoh.

kuva: Kaisa

Samalla raportointia Humpan tunnarista. Sen on tähän saakka tehnyt oman etsintää nurtsista, sitten hiekkakentällä niin että oma on heinillä peitettynä. Eilen otin eka kertaa oman esille, ensin niin että haki heinien alta, sitten heitin heinät ojaan ja oma aika kauas vieraista. No Humppahan lähti sinne ojaan, etsimään niitä heiniä joiden alla oma aina on... Hiffasi kuitenkin itse että kapulaa ei ojasta löydy, ja toi oman. Nyt on kahta treeniä lukuunottamatta onnistumisprosentti 100%, eli hyvin menee. Noissa kahdessa treenissä oli eka kertaa väärät mukana, ja Humppahan toi niitä vääriä, toi, toi, toi kunnes kapulat loppui ja sitten vielä vähän kaivoi sitä paikkaa missä ne oli. Joka kerralla tuli yksi ROUSK lisää kapulaan :). Mutta kahdella treenillä selvisi jutun juoni.
Oikeastaan Humpan voittaja-liikkeistä huonoimmin menee nyt kakeissa, tekniikka sillä on ihan ok (paitsi seiso-maahan vaihto tökkii), mutta etäisyys puuttuu.

Kuva: Suvi Nousiainen

Kesää, lomaa ja kesävieraita

Ensimmäinen osuus kesälomasta alkaa olla takana päin, ja aikaa on tullut vietettyä oikein rennosti mökkeillen. Saunomisen, syömisen ja relailun ohella on jopa tehty muutamia viesti- jälki- ja esinetreenejä, liikaa huhkimatta kuitenkaan.

Säät meitä on mökillä suosineet, sadetta ei olla saatu juuri lainkaan, ja ekalla reissulla helli ihanat helteet. Järvessä on uitu koko lauma.

Kesäkuun lopulla saimme kesävieraaksi Käämin. Ensimmäinen vuorokausi meni vähän kyttäillessä, mutta sen jälkeen poikaporukka tuli toimeen ihan mukavasti. Humppa vähän välillä isottelee, mutta uskoo onneksi puhetta. Repe ja Käämi on ihan bestiksiä, leikkivät ja juoksevat kuten vain pikkupojat osaa eikä niille taida riitaa tulla oikein mistään.

Lopulta saatiin mökille vielä kaverin perhe vieraaksi, ja lopulta pihassa rymysi 4 koiraa ja 2-vuotias ihmispoika. Tässä vaiheessa labbisnarttu sekoitti bortsupoikien pakkaa sen verran, että pojat vuorottelivat Ilon juoksutusvuoroissa.

Tästä lähden taas välillä töihin kunnes loma jatkuu elokuussa. Koirille ei suuria suunnitelmia ole, Repe menee MH-kuvaukseen ja Humppa kenties käy jonkun näyttelyn. Repelle on luonnekuvausta ajatellen ammuttu muutaman kerran, ja ainakaan laukauksista ei pitäisi homman jäädä kiinni, jos nyt ampumiseen saakka kuvauksessa päästään...

Jälkiä on ajeltu melko ahkerasti, Humppakin ajoi mökillä Nikon kanssa yhden. Repeltä jätin namit jäljeltä pois, eli palkka tulee vain kepeiltä, ja tämä tuntuu toimivan hyvin. Keppien ilmaisut sillä on varman oloiset, vaikka itse jäljestykseen toivoisin hiukan enemmän intohimoa.

Tokoakin on tehty, ja siinäkin pieniä edistymisiä koettu. Etenkin Humpalla alkaa voittajaluokan liikkeet olla jotakuinkin tuttuja, toki paljon varmuutta tarvitaan ennen kuin kisoista aletaan haaveilla. Mukavaa on kuitenkin ollut treenailla molempien kanssa.