Keväistä eloa ja uusia harrastuksia

Humppa kävi jälleen osteopaatilla tällä viikolla. Jäykkyyttä on edelleen, asento saatiin hyvin korjattua mutta katsotaan nyt miten pitkään se taas pysyy kondiksessa. Humppa siis selvästi köyristää lantiota, ja pitää takajalkoja kropan alla, ja jumit paikallistuvat aika hyvin tuonne eturauhasen seuduille eli nekin vaivat taitavat vielä vaikuttaa. Mielellään se kuitenkin liikkuu, eikä nyt ole kauheasti jumitellut vaikka onkin tehnyt Repen kanssa ihan samat lenkit. Lenkeillähän se on aivan hurja menijä, juoksee kuin viimeistä päivää ja välillä on ollut aika hurja katsella kun se päästelee menemään ihan jäisillä poluilla.
Humpan kanssa kuitenkin jatketaan samaa rataa, eli säännölliset osteopatiat, järkevää liikuntaa ja ruokaa, sekä kohtuullista treeniä. Jospa jollakin aikavälillä herra sitten pääsisi jumeistaan. Niin kauan se on takapäätä jumittanut, että tuskin tilanne ihan hetkessä helpottaa. Rankkojen lenkkien jälkeen pidetään Back on track -verkkoloimea ja sekin tuntuu kyllä auttavan. Hiukan kun jäät sulaa, niin aloitellaan ravilenkit fillarin kanssa.

Ravilenkit ollaan jo aloitettu juosten, kerran kävin Repen kanssa kahdestaan juoksemassa ja tänä aamuna hölkkäiltiin koko lauman voimin. Repelle tilasin tuossa talvella VUL:ilta Manmatin hound-malliset valjaat jotka sopivat tällaiselle pienelle mutta pitkälle koiralle ihan mahtavasti. Noh, oli valjaat hyvät tai ei, Repehän ei ketään vedä, hän on sitä mieltä että jokainen juoskoon omilla voimillaan. Eli, Repe siis hölkkäilee valjaissaan, Humppa kyllä vetäisi mutta se on nyt kielletty eli Humppa juoksee kuonopannassa, niin ikävää kuin se tuntuukin olevan. Myös Repelle on kevään mittaan fillarilenkkejä suunnitteilla.

Normaalistihan lenkit suoritetaan meidän lähimetsässä ja pelloilla. Siellä on kiltit moottorikelkkailijat tehneet meille koko talven polkuja tallottaviksi, ja nyt onkin tehty ihan mielettömän ihania lumilenkkejä aurinkoisissa säissä.
Humppa on päässyt lenkeillä opettelemaan myös pudotetun esineen noutoa, esineenä mun pipo. Ihan ei luovutus onnistu tällaisella ei-kapulanmallisella esineellä, mutta kivaa aivojumppaa tuntuisi nouto Humpalle kuitenkin olevan.

 

ukkelit kotioven edessä 4.4.2013

Eilen Repe kävi testailemassa agilitya Lavikan Emmin kanssa. Emmi vähän kyseli itselleen lainakoiraa, ja näin tilaisuuden koittaneen päästä kokeilemaan miten Repe toimisi esteillä, ja myös miten se lähtisi vieraan kanssa mitään tekemään. Suunnattiin siis aamusta Ojankoon. Repehän ei ole agiesteitä nähnytkään aikaisemmin, ja olen jo aika vakaasti päättänyt etten sen kanssa agia tule tekemään. Lainaohjaajalle olen toki ollut koko ajan avoin :). 

Repe se taas pääsi yllättämään, käveli vieraaseen halliin vieraiden koirien sekaan noin vaan, ja lähti myös Emmin matkaan tosi reippaasti. Emmi pystyi hyvin palkkaamaan sitä lelulla, Reiska leikki ketullaan ihan yhtä hyvin kuin mun kanssa, ellei jopa paremminkin. Yhtä hyppyä se hyppeli ihan mallikkaasti heti kun ymmärsi, ettei ole sopivaa kiertää estettä eikä mennä riman alta, ja putkesta tykkäsi kovasti, muutaman toiston jälkeen jo tarjosi itse putkeen menoa. Sen verranhan tästä tuli innostuttua, että ilmoittauduin Repen kanssa 5 kerran alkeiskurssille... Katsotaan siis mitä Repen agikoiran ura tuo tullessaan!

"Agitreenien" jälkeen käytiin vielä vähän kävelemässä Anitan ja koiriensa kanssa, ja Repe sai aikaan vallan hyvät juoksuleikit pienen Elvin, 4kk kanssa.

Rakas napakettu-Repe myös vietti viime viikolla 2-vuotissynttäreitään. Päivä päivältä se kyllä vaan on koko ajan mainiompi tapaus. Ja sehän on ollut jo pitkään tiedossa, että vaikka Repellä ei mitään muuta arvoa koskaan olisi, huumoriarvoa sillä on meille roppakaupalla joka päivä :D. En tiedä voiko kenellekään suositella pennun hankkimista ihan summan mutikassa toiselta puolelta maailmaa, mutta ainakin tässä tapauksessa se oli minulle varsin onnekas valinta.